Bussimatka meni hyvin ja aika kivuttomasti. Sain jopa nukuttua kohtuu hyvin, vaikka vahan kylma meinasi tulla valilla. Melbourne vaikuttaa ihan kivalta kaupungilta, en tosin ole kamalasti viela kerennyt kierrella, kun pelkan torin kiertamiseen meni pari tuntia! Aika paljon kaikkea rihkamaa ja muuta kraasaa myytavana, mutta ihan hienoja ja hauskojakin tuotteota loytyy. Jos tykkaa tehda ruokaa varmasti tuoreista aineksista, niin taalta loytyy, ankanpoikaset 3,5$/kpl tai 10$/4kpl. Niihin en kylla kajoa, on ne liian mukavan nakoisia elikoita. Ainiin ja ihka aitoja katupuluja olisi saanut 2$/kpl! Kengurrun taljoja loytyi, mutta hintaa ei nakynyt, enka viittinyt menna silta intialaiselta kysymaan, olis luultavasti myynyt paikatkin hampaista, jos vahan aikaa olisi neuvvotellut.

Kylla ne Perulaiset kerkeaa sitten joka paikkaan soittamaan niita pan-huilujaan ja banjojaan! Mutta eihan siina mitaan vikaa, hyvaa musiikkia keskipaivan ratoksi. Nyt olen Victorian osavaltion kirjastossa ja kokoa loytyy. Huvittavinta oli se, etta kerkesin olla taalla kirjastossa varmaan 15minuuttia, ennen kuin nain yhtakaan kirjaa. Mutta on tosiaan vahan toista kokoluokkaa, kun Valkealan kirjasto : )

Nyt voisi lahtea jatkamaan kaupunkikierrosta ja horppaamaan paivakahvit johonkin kuppilaan. Didjeridoon osto on harkinnan alla, loytyi yhdesta putiikista aika edullinen ja sita ois kylla ihan hauska opetella soittamaan. Taytyy miettia ja tietysti kokeilla, etta toimiiko se. Kun lainelautakin on myyty, niin pitaisihan sita jotain aitoaustralialaista tuoda kotiin ja koska kenguru on vahan hankala ottaa kasimatkatavaroihin, niin...